Simon Elo

Liity tukiryhmääni:

KK 140/2015

Kirjallinen kysymys Katalonian kansan itsemääräämisoikeudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Kataloniassa järjestetään alueellisen parlamentin vaalit 27. syyskuuta 2015. Vaalit ovat merkittävät, sillä ne toimivat tosiasiallisena kansanäänestyksenä Katalonian itsenäistymisestä. Itsenäisyyttä kannattavat puolueet kampanjoivat yhdessä rintamassa, ja voittaessaan puolueet tulkitsevat tuloksen olevan mandaatti perustaa uusi itsenäinen valtio, Katalonian tasavalta.

Katalonian itsenäisyyshaaveet perustuvat vahvaan tietoisuuteen historiasta, kielestä ja kulttuurista juontavaan omaan identiteettiin. Katalonia oli keskiajalla sisäisesti itsenäisenä Aragonian kruunun kuningaskunnan osavaltiona läntisen Välimeren merivalta, jonka vaikutus ulottui Baleaareilta Sardiniaan, Sisiliaan ja aina Kreikkaan asti. Kataloniassa kehittyi jo silloin oma tasavaltalainen hallintojärjestelmä. Espanjan osana katalonialaiset ovat kokeneet myös sortoa. 1900-luvulla kenraali Francon diktatuurin aikana katalonialaisten demokraattiset vapaudet kumottiin, puolueet kiellettiin ja sensuuri kukoisti. Silloin myös katalaanin kieli kiellettiin kouluista, lehdistöstä ja julkishallinnosta sekä katalaanin kulttuurin harjoittamista rajoitettiin.

Katalaanin kieli ja paikallinen kulttuuri on jopa historiaa tärkeämpi syy alueen halulle itsenäistyä. Vuonna 2008 Katalonian asukkaista 94,6 prosenttia ilmoitti ymmärtävänsä ja 78,3 prosenttia puhuvansa katalaania. Katalaani on Katalonian hallinnon, koulutuslaitosten ja median pääkieli. Katalaaniksi julkaistaan vuosittain enemmän kirjoja kuin esimerkiksi suomeksi.

Katalonian itsenäisyyshalut pohjautuvat kansallisen tietoisuuden ohella myös taloudellisesti ongelmalliseen suhteeseen Madridin keskushallinnon kanssa. Barcelonan yliopiston kansantaloustieteen professorin Elisende Paluzien mukaan Katalonian alueiden välisiin tulonsiirtoihin liittyvä nettovaje oli vuosina 2002—2009 keskimäärin 8,6 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee 16,4 miljardia euroa eli 2 251 euroa henkilöä kohden. Jokaista veroina Kataloniassa maksettua euroa kohden vain 52 senttiä palaa takaisin Kataloniaan. Pahinta katalaanien mielestä on se, että verojärjestelmä ei kohtele alueita loogisesti tulojen mukaan.

Kataloniassa 9. marraskuuta 2014 järjestettyyn epäviralliseen itsenäisyyskansanäänestykseen osallistui 37,7 prosenttia äänioikeutetuista. Heistä 80,8 prosenttia äänesti itsenäistymisen puolesta. Monissa mielipidetiedusteluissa itsenäisyyttä on kannattanut noin 50 prosenttia katalonialaisista. Suuresta kansansuosiosta huolimatta Katalonian demokraattinen tie kohti itsenäisyyttä on kivinen. Espanjan hallitus on ottanut ehdottoman kielteisen kannan kansanäänestykseen. Espanjan parlamentti hylkäsi huhtikuussa 2014 pyynnön järjestää kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä Espanjasta. Tätä edelsi Espanjan perustuslakituomioistuimen maaliskuussa 2014 antama päätös, jonka mukaan 9. marraskuuta 2014 pidettäväksi suunniteltu kansanäänestys on perustuslain vastainen.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Katalonian itsenäistymishankkeen pulmallisuus selittyy kansojen itsemääräämisoikeuden käsitteen epämääräisyydellä. Kysymys alueiden itsenäistymisestä on tasapainottelua ensinnäkin kansojen itsemääräämisoikeuden ja toisaalta valtion suvereeniuden ja alueellisen koskemattomuuden välillä. Vuonna 2011 edesmenneen italialaisen kansainvälisen oikeuden professorin Antonio Cassesen mukaan kansojen itsemääräämisoikeuden periaate ei anna itsenäisen valtion vähemmistöille tai etnisille ryhmille oikeutta erota yksipuolisesti valtioyhteydestään.

Huolimatta siitä, että kansainvälinen oikeus ei velvoita Espanjaa antamaan Katalonian kansalle oikeutta päättää omasta tulevaisuudestaan, on kansanäänestyksen järjestäminen osoittautunut demokraattisissa kansalaisoikeuksia kunnioittavissa maissa toimivaksi tavaksi päättää alueen itsenäistymisestä. Näin on tapahtunut esimerkiksi Kanadalle kuuluvassa Québecissä vuonna 1995 ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Skotlannissa vuonna 2014.

Suomen on mahdollista edistää demokraattista, rauhanomaista ja tarpeettomia jännitteitä poistavaa ratkaisua Kataloniassa ottamalla kantaa sen puolesta, että kysymys Katalonian itsenäisyysprosessista nähdään Katalonian ja Espanjan hallitusten rauhanomaisena ja demokraattisena vuoropuheluna.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus näkee kysymyksen Katalonian kansan itsemääräämisoikeudesta ottaen huomioon sen, että Katalonian yhteiskunta, Katalonian hallinto sekä laaja enemmistö Katalonian parlamentin jäsenistä haluaa päättää itse tulevaisuudestaan?

Helsingissä 7.9.2015

Simon Elo

 

Vastauksessaan eduskunnalle ja minulle asianomainen ministeri sanoi, ettei Suomen hallitus ota kantaa Katalonian vaaleissa esillä oleviin teemoihin tai äänestäjille tarjolla oleviin vaihtoehtoihin.

Ministerin vastaus on kokonaisuudessaan luettavissa täällä. Pääset takaisin valtiopäivätoimiin täältä.